torstai 3. maaliskuuta 2011

The Gourmet

Muriel Barbery

(ranskasta englantiin kääntänyt Alison Anderson, alkuperäisteos Une gourmandise, kustantaja Gallic books 2009)

"To start with, the unfamiliar aroma unsettled me beyond anything I thought possible. Such formidable aggressiveness, such a muscular, abrupt explosion, dry and fruity at the same time, like a charge of adrenalin that has deserted the tissues where ut ordinarily resides in order to evaporate upon the surface of the nose, a gaseous concentration of cencorial precipies... Stunned, I discovered that I liked this blunt whiff of incisive fermentation."

The Gourmet on Muriel Barberyn esikoisteos eli ilmestyi siis ennen Siilin eleganssia. Kummankin kirjan tapahtumat sijoittuvat samaan taloon Rue de Grenelle 7:ään. Myös Siilin elenganssista tuttu Renée saa puheenvuoron tässä kirjassa. Kirja on myös ilmestynyt suomeksi nimellä Kulinaristin kuolema, mutta koska olin hankkinut tämän hyllyyni reissulta englanniksi, en ole suomennokseen perehtynyt.

The Gourmet kertoo tarinan Pierre Arthensista, Ranskan kuuluisimmasta ravintolakriitikosta, jolla on enää vain muutama hetki elinaikaa. Kuolinvuoteellaan hän muistelee elämänsä makuja yrittäen tuskaisesti saada kiinni siitä yhdestä todellisesta, kulinaristisen elämänsä tärkeimmästä mausta, jota haluaisi vielä kertaalleen maistaa. Pierren muistelmia täydentävät perheenjäsenten, kollegojen, palkollisten ja muiden hänen elämäänsä liittyvien ihmisten suunvuorot, jotka muodostavat hieman toisenlaista kuvaa kuolinvuoteella makaavasta miehestä kuin mitä hänen omat muistelonsa antavat olettaa.

Ruoka ja ranskalainen keittö ovat tietysti ilmeisessä pääosassa, mutta kirja on enemmänkin kuin vain ylistys hienoille raaka-aineille, aidoille mauille, hurmaaville tuoksuille ja täydellisille koostumuksille. Mitä pidemmälle kirjaa lukee, sen enemmän myös huomaa Barberyn tyylissä pientä sarkasmia ja hyväntahtoista naureskeluakin ranskalaisen keittiön maineelle. Kyseessä on myös pienimuotoinen palapeli, jossa päähenkilön muotokuva täydentyy omien muistojen ja muiden ihmisten kommenttien kautta. Tämä kokonaisuuden kasvattaminen oli koko kirjan rakenteen selkäranka.

The Gourmet on hauska välipala, jonka lukaisee nopeasti. Siilin eleganssia sillä ei mielestäni ole, mutta Barberyn tyyli on kyllä tunnistettavissa. Kirjaan ei vain kannata tarttua nälkäisenä ;)

Lumihiutaleet: * * *

2 kommenttia:

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Olen ihan samoilla linjoilla kanssasi tämän kirjan suhteen. Välipalakirja, mutta sellaisenaan varsin täydellinen ja laadukas. Nälkä tulee, luokkayhteiskunta puhuttaa ja loppu saa hymyn huulille.

♥ Hannele kirjoitti...

keittokirjatkin vaarallisia :)