perjantai 4. helmikuuta 2011

Yritä edes!

- 32 syytä ryhtyä yrittäjäksi

Jaakko Lyytinen & Kirsi Piha

(Talentum 2004)

"Työelämä on muuttunut uuvuttavaksi kilpajuoksuksi, jossa ei uskalla tehdä vähemmän kuin tiimin muut jäsenet, koska muutoin voi työpaikka olla katkolla. Niinpä suuri osa työntekijöistä tekee oman sietorajansa yläpuolella työtä, jonka merkitystä kokonaisuudessa on vielä vaikea itse havaita. Ja tämä on sitä "turvallista" toisen palveluksessa olemista, mihin me yrittäjyyden riskejä pakenemme!"

En tunne kovinkaan monta työelämässä olevaa ihmistä, joka ei olisi joskus edes ajatuksen tasolla viitannut siihen, että ollapa oma yritys niin saisi itse määrätä tekemisistään ja ajankäytöstään. Siltikään näistä ihmisistä vain pari yksittäistä tapausta on koskaan toteuttanut tämän ajatuksen käytännössä. Minä kuulun niihin, jotka ovat omasta yrityksestä joskus haaveilleet, mutta ikinä ei ole tullut oltua lähelläkään toteutusta. Lyytisen ja Pihan kirja yrittää vastata tähän kysymykseen, että miksi meitä yrittäjyydestä haaveilevia on enemmän kuin niitä, jotka unelmasta ovat toteuttaneet.

Yritä edes! tarttuu useiden alaotsikoiden kautta suurimpiin yrittäjyyteen liittyviin oletuksiin, kuten niihin, että yrittäjän elämä on kauhean rankkaa ja rasittavaa ja kaikki yrittäjät ovat ahneita oman edun tavoittelijoita sekä toisaalta myös pohditaan sitä, onko yrittäjän työ niin vapaata kuin väitetään. Kliseitä kumotaan ja analysoidaan pääosin yrittäjäkertomusten pohjalta. Kirja ei sinällään väitä yrittäjyydestä mitään, vaan pikemminkin toimii hyvänä alustuksena pohdinnalle yrittäjyyden hyvistä ja huonoista puolista.

Yrittäjäkertomukset olivat kirjan ehdottomasti parasta antia (ja tietysti pääasia). Tarinansa kertovia yrittäjiä löytyy suurten likevaihtojen firmoista aina yhden hengen pieniin yrityksiin asti. Kertomusten myötä listataan jokaisen "kertojan" teesit liittyen aiheisiin yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia ja yrittämisen parhaita puolia.

Hauskan lisän toi myös se, että kirjoittajat pohtivat jo pelkän sanan "yrittäjä" sisältöä ja merkitystä. Yrittäminenhän kuulostaa vähän siltä, että todellakin yritetään kovasti eikä koskaan päästä kuitenkaan valmiiseen ;)

Kirjassa minua häiritsi oikeastaan vain kaksi asiaa. Toinen oli kirjan luettavuuteen liittyvä seikka. Yrittäjäkertomuksen olivat aina omana kokonaisuutenaan kunkin alaotsikon alla, mutta jos kirjan lukee todellakin alusta loppuun saakka järjestyksessä, häiritsee kovasti, kun kertomukset keskeyttävät varsinaisen leipätekstin välillä kesken kappaleenkin. Teksti jatkuu sitten kertomusten jälkeen jossain sivulla x. Miksei näitä tarinoita olisi voitu laittaa jotenkin vähän loogisemmin paikoilleen? Toinen hieman huvittavakin asia on se, että kirja loppuu sellaiseen alaotsikkoon, jossa käsitellään konkursseja. Jos kirjan tarkoitus on olla yrittäjyyden negatiiviisista oletuksista eroon pääsevä, eikö olisi voinut viimeiseksi osioksi laittaa jonkun vähän positiivisemman pätkän??

Suosittelen teosta kuitenkin muillekin kuin yrittämisestä kiinnostuneille. Yrittäjäkertomuksissa oli paljon mielenkiintoisia anekdootteja sekä tunnetuista että tuntemattomammistakin oman firman pyörittäjistä. Kirja sai myös pohtimaan työntekoa juuri siltä kantilta, että kenelle sitä työtä oikeastaan tekee ja miksi? Vainko toimeentulon takia vai vain siksi, että on ajautunut johonkin tiettyyn hommaan? Entä olisiko mitään mahdollisuuksia itse alkaa yrittäjäksi omalla osaamisalueella?

Lumihiutaleet: * * *

Lopuksi todettakoon, että olen reissulla Stuttgartissa ja pohdin miten saisin lentoyhtiötä huijattua matkalaukun painossa (liikaa kirjoja) ja sitä miksen osaa paremmin saksaa, koska toooodella mielenkiintoisia kirjoja hyppii lähestulkoon silmille ;) Päivän havainto oli se, että olin ennustuksessani oikeassa! Ja olen siitä kovin iloinen; suomennosta odotellessa!

5 kommenttia:

Artsi kirjoitti...

Olisihan se hienoa kun saisi olla työelämässä itsensä oma herra, pyörittäisi ehkä jotain paikallista kotipitsan ravitsemusliikettä tai pientä kirjakahvilaa. Kuitenkin sitä todellisuudessa tekisi ympäripyöreitä päiviä, illat ja yöt menisi kirjanpidon kanssa taistellessa. Ja entä kuka lomittaisi?! Sitten kun julkisuuteen tulee vielä tutkimuksia kuinka joka viides pienyrittäjä elää köyhyysrajan tuntumassa tai sen alapuolella, niin ei kiitos. Hattua kyllä täytyy nostaa niille jotka sitä jaksavat.

Teresita kirjoitti...

Juuri näihinkin asioihin tuossa kirjassa otetaan kantaa, tai ehkä esitetään kommentteja, on parempi ilmaisu. Kirjasta tuleekin ehkä sellainen olo, että yrittäjyys on ennen kaikkea kutsumushomma; kaikista ei vain ole siihen. Ja loput ovat vain ajautuneet siihen, jos oikein kovasti yksinkertaistetaan. (Kirjanpidosta todetaan, että siihenkin on olemassa hyviä yrityksiä; kaikkea ei kannata tehdä itse;) )

En ole täysin vakavissani miettinyt omaa yritystä, mutta luonnollisesti leikitellyt ajatuksella. Toistaiseksi on ollut helpompaa olla toisella töissä. Ja kyllähän siihen osaltaan ehkä vaikuttaa sekin, että on nähnyt omassa perheessä mitä yrittäjyys on. Tosin ei pelkästään huonoja puolia. Itselläni epäilen eniten itsekurin riittävyyttä. Laiskuus vaivaa aika ajoin...

Kirjakahvila passaisi minullekin. Siihen yhteyteen saisi tee- ja suklaakaupan :)

Milmatar kirjoitti...

Tom Rob Smithin toisen kirjan suomennosta ei tarvitse odottaa, sillä se on jo täällä! Salainen puhe, ilmestynyt 2010. Löytyy ainakin adlibriksestä. :)

Milmatar kirjoitti...

Tässä ehkä sinuakin kiinnostava kirja:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0817910344

Teresita kirjoitti...

Mitämitämitä!!! Smith on mennyt täysin ohi.. Pitääpä tsekata linkki!