lauantai 11. joulukuuta 2010

Fall of Giants

Ken Follett

(äänikirja 12,8 tuntia, lukija Dan Stevens, kustantaja Pan Macmillan Publishers Ltd. 2010)

Sain vihdoin aikaiseksi hankkia äänikirjan iTunes Storesta automatkoille ajanvietteeksi. Mietin tämän kirjan ostamista aikanaan ihan paperiversiona, mutta kirjan paksuus säikäytti sen verran, että jätin asian sikseen. Kunnes tulin ajatelleeksi äänikirjaversiota. Se tuli halvemmaksikin ;)

Kuuntelin kirjaa työmatkoilla autossa halpis-FM-lähettimen kautta. Lähettimen laadusta ja auton metelistä huolimatta äänenlaatu oli oikein hyvä. Dan Stevensin ääni oli selkeä eikä mitenkään ärsyttävä ja sain hyvin ääntämyksestäkin selvää. Luettelen näitä juttuja tässä siksi, että tämä oli ensimmäinen englanninkielinen äänikirja minkä kuuntelin ja varmaan ensimmäinen äänikirja yleensäkin. En ainakaan muista mitään muuta aiemmin kuunnelleeni.

Fall of Giants on Ken Follettin uusin kirja, joka aloittaa Century-trilogian ensimmäisen maailmansodan alkumetreiltä. Fall of Giantsin tapahtumat sijoittuvat Englantiin, Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle seuraten maailmanpolitiikan tapahtumia viiden perheen kohtaloiden kautta. Tämä ensimmäinen osa keskittyy kertomaan tapahtumista Venäjän vallankumouksen, maailmansodan, Yhdysvaltain kieltolain ja naisten äänioikeuden saavuttamisen aikoihin. Toisessa osassa käsittääkseni samojen perheiden lapset elävät maailmanlaajuisen laman ja toisen suursodan mainingeissa. Viimeinen osa keskittyy kylmän sodan vuosiin. Eli kohtuullisen kunnianhimoinen saaga kyseessä.

Tarinan perheet ovat Walesista, Englannista, Saksasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista. Walesilainen Billy Williams aloittaa työt hiilikaivoksessa, jossa hänen isänsäkin on töissä. Billyn sisko Ethel työskentelee taloudenhoitajana Fitzherbertien aristokraatti-perheessä. Lady Maud Fitzherbert rakastuu sodan aattona saksalaiseen vakoojaan Walter von Ulrichiin ja he joutuvat eroon toisistaan, kun sota alkaa. Venäjällä seurataan orpoveljesten Grigorin ja Levin tarinaa, joista Levin tie vie aina Yhdysvaltoihin saakka. Tarinassa on siis paljon hahmoja, mutta jotenkin Ethel ja Billy sekä Maud ja Walter nousivat ainakin minulla hieman muita mielenkiintoisimmiksi.

Pidän Ken Follettin vanhemmista kirjoista, joista Taivaan pilarit on edelleen yksi kaikkien aikojen suosikkejani. Viimeisin lukemani teos, Maailma vailla loppua, oli kuitenkin pienoinen pettymys ja tämä kirja valitettavasti kompastuu samoihin asioihin kuin tuo viimeisinkin.

Päähenkilöitä on toki monia, mutta niin on tapahtumiakin, joissa he näyttelevät osaa. Jotenkin vain alkaa tarinan edetessä ärsyttää se, että juuri nämä henkilöt ovat kaikissa tärkeissä tapahtumissa mukana ja jopa liikkeelle panevana voimana. Sama oli Maailma vailla loppua kirjassa, jossa tuntui, että päähenkilö oli ainoa ihminen koko keskiajalla, joka osasi viedä kehitystä eteenpäin. Fall of Giantista tuli sellainen olo, että jotenkin vedetään mutkia suoriksi väkisin, jotta saataisi kaikki mahdolliset maailmanpoliittiset tapahtumat mahtumaan juuri näiden päähenkilöiden elämään. Ja yhteenkään asiaan ei sitten ehditty keskittyä kunnolla. Asian rajaus ei siis oikein toiminut. Tarinan edetessä tämä kävi yllättävän ärsyttäväksi, tosin ehkä osittain siksi, että aloin kiinnittää siihen enemmän ja enemmän huomiota.

Toisaalta, Follett on aina Follett. Tarinankertojana hän onnistuu kyllä siinä mielessä, että ei kirjaa ainakaan kesken voi jättää, kun kerran on aloittanut. Ongelmani on vain ehkä se, että olen lukenut jo liian monta kirjaa häneltä, tyyli alkaa toistaa itseään. Koska seuraavassa kirjassa päähenkilöinä toimivat tämän kirjan päähenkilöiden lapset ja lapsia syntyi rakkaudesta, velvollisuudesta ja vahingosta, voin jo hyvin arvata perimyskiistat, valtataistelut ja satunnaiset kohtaamiset mitä seuraava osa tuo tullessaan. Ja silti se pitää lukea! Tai siis kuunnella..

Äänikirjassa on yksi suuri ongelma. Miten eri henkilöiden äänet pitäisi lukea? Pitääkö yrittää luoda erilaisia ääniä vai ei? Miten mieslukija matkii naisen ääntä? Entäpä erilaisia aksentteja? Dan Stevens ei ole hassumpi lukija, mutta jotkin naishahmojen äänet eivät oikein osuneet kohdalleen. Olivat liian hissukoita verrattuna siihen minkälaisen kuvan heistä muuten sai tarinan tapahtumista päätelleen. Saksalainen ja venäläinen aksentti toimi kohtalaisen hyvin mieshahmoilla, muttei ehkä niin hyvin naishahmoilla. En tiedä olisiko ollut parempi vain "lukea" tarina eikä esittää sitä. Toisaalta, seuraaminen oli helpompaa kun äänestä pystyi päättelemään heti lauseen ensimmäisestä sanasta asti kenestä hahmosta oli kyse.

Mitä kokemuksesta jäi käteen? Äänikirja itsessään on loistava keksintö paljon ajaville, koska radiokanavat alkavat todella jo kyllästyttää mainoksillaan ja koko ajan toistuvilla soittolistoillaan. Englanninkielinen versio ei myöskään ollut hullumpi vaihtoehto, koska luenta on selkeää eikä liian nopeaa, joten pysyin kärryillä oikein hyvin. Ja mikäli niitä muutamaa naishahmoa ei oteta lukuun, Dan Stevens oli hyvä lukija. Äänikirja oli siis hyvä valinta, koska en ehkä todellakaan olisi jaksanut tätä lukea, ainakaan englanniksi.

Kuitenkin juoni itsessään kaikesta kunnianhimoisuudestaan huolimatta oli mielenkiintoinen. Jos ei jämähdä liikaa pikkuseikkoihin ja antaa tarinan vain viedä mennessään, kuuntelukokemus on viihdyttävä. Uskoisin myös Follettin perehtyneen aikakauden tapahtumiin tarkasti, joten tietynlainen historiatietojen kertaus tuli myös samalla. Mielenkiintoisinta antia olivat etenkin tapahtumat, jotka saivat maailman ajautumaan sotaan.

Lumihiutaleet: * * * +

3 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Itsekin kokeilin juuri äänikirjaa ja yllätin itseni pitämällä kokemuksesta. :) Kuuntelin kyllä huomattavasti tätä kevyempää tarinaa, josta olisi tarkoitus saada kirjoitettuakin kunhan vaan ehdin...

Teresita kirjoitti...

Juu, kyllä tämä kokemuksena plussan puolelle meni. Lähinnä olin yllättynyt siitä kuinka hyvin pystyin keskittymään tarinaan. Lukiessa tulee aina silmäiltyä jo tulevia tapahtumia "sivusilmällä" vaikka muuten en yleensä kovin paljoa hypikään tekstiä eteenpäin. Kuunnellessa ei ole vaihtoehtoja, joten tulee seurattua kertomusta paremmin. Toisaalta, myöskään taaksepäin ei pääse niin helposti. Tai lähinnä ei löydä kohtaa, jota etsii (tai sitten en vain ole mikään tekniikan ihmelapsi..).

Minua nimittäin jäi vähän häiritsemään tarinassa se, että siinä käsiteltiin Venäjän vallankumousta aika yksityiskohtaisestikin, mutta esim. Suomen itsenäistymisestä ei mainittu edes sivulauseessa. Sinänsä ei mikään ihme.. mutta se oli minusta hassumpaa, ettei tsaariperheen teloituksesta myöskään puhuttu mitään. Mutta tässäkin aloin miettiä, että olisi historiatiedoissani tarkistamista. Eli mahtoiko teloitus tapahtua ennen kuin kirjan kuvaama ajanjakso päättyi? Ja tuliko teloitus yleensäkään julkiseen tietoon milloin??

Hannelen kirja-paratiisi kirjoitti...

ei tule kuunneltua äänikirjoja, nukahdan :)