lauantai 6. helmikuuta 2010

Mistä on omat talot tehty

Ulla Ahvenniemi ja Laura Lähteenmäki

(kustantaja Atena 2009)

"Ja se kirjaston lattiasta noussut putki, sen arvoitus ei ikinä ratkea. Mutta jos joku haluaa vetää meille idästä päin jotakin sisään taloon, meillä on iso tilava putki ihan vain sitä varten valmiina."

Olin ajatellut pitää vähän taukoa lukemisesta, kun tuntui, että keskittymiskyky oli taas jossain kadoksissa. Tai työasioissahan se oli. Aina vaan työasioissa. Mutta eihän siitä mitään tullut. Illalla viimeistään pitää olla jotain lukemista käsillä. Onneksi olin raahannut viime kirjastoreissulla kasan erilaisia kirjoja kotiin ja niiden joukossa myös Ulla Ahvenniemen ja Laura Lähteenmäen omista omakotitaloprojekteistaan kirjoittaman kirjan Mistä on omat talot tehty. Sehän on vähän niinkuin työasioita, mutta kuitenkin vain lukemisen muodossa. Vaatii siis vain semi-keskittymistä ajattelin. Jospa pikaisesti selailen kirjan ja keskityn vasta ensi viikolla kunnolla jonkun muun kirjan lukemiseen.

Toisin kuitenkin kävi. Jäin koukkuun raksakertomuksiin ja halusin todella tietää, miten projektit etenevät ja millaisia vaiheita eteen tulee. Mistä on omat talot tehty on kirjoitettu hyvin ja jaoteltu yhteisten otsikoiden alle siten, että vuorotellen seurataan kumpaakin projektia. Tällainen tapa on lukijalle mukava, koska voi sekä vertailla kahden erilaisen talon rakentamista että myös kahden erilaisen tontin ja kaupungin vaatimuksia. Vaikkei kirja olekaan pelkästään työmaapäiväkirja tai puhtaasti vertailua varten kirjoitettu, on silti suuri plussa, että toinen seurattavista taloista on harkkotalo ja toinen puutalo.

Mielenkiintoista on kirjassa myös se, kuinka hyvin ja sujuvasti kirja on saatu kirjoitettua vaikkei yhtäkään yritystä, talotehdasta, materiaalinvalmistajaa tai rautakauppaa nimeltään mainita. Myöskään urakoitsijoiden työn jäljen tai aikataulujen haukkuminen tai mahdoton kehuminen eivät ole kirjassa pääasiassa. Toki niistä mainitaan, mutta pääpaino on kuitenkin täysin kirjoittajien omassa mahtavassa, ihmettelevässä suhtautumisessaan rakentamiseen. Kirjasta onkin hauska seurata kuinka rakennustyömaa opettaa tekijöitään niin käsin tekemisessä kuin asennekysymyksissäkin. Ja ennen kaikkea projektinhallinnassa. Hauskaa siis minulle, ei välttämättä aina kirjoittajille :)

Hauskuudella en tarkoita tietenkään vahingoniloa, vaan ennen kaikkea elävästi kirjoitettuja raksatarinoita.

Kirja on jaettu neljään osaan: Suunnittelu ennen kaikkea, Seinät nousevat, Lattiasta kattoon ja Raksalta kotiin. Nimiensä mukaisesti osat kertovat rakentamisen eri vaiheisiin liittyvistä asioista sellaisilla alaotsikoilla kuin: Mistä työmiehet löytyvät?, Paha päivä, Hetki pomona, Kaappikaupoissa ja Muutto. Lisäksi kirjan marginaaliin on selvennetty erilaisia rakentamisen termejä, jotka tekstissä vilahtelevat, jotta kirjan seuraaminen olisi helpompaa myös niille, joilla termien opettelu on vielä edessä. Kirja seuraa kumpaakin projektia unelmoinnista ja tontin hankinnasta muuttoon saakka. Lukija pystyykin kasvamaan kirjoittajien kokemusten rinnalla ymmärtämään millaisesta kokonaisuudesta oman kodin rakentamisessa onkaan kysymys.

Itse olen niin sanotusti kasvanut raksalla isäni työn vuoksi/ansiosta, ollut siellä töissä kaikki mahdolliset ja mahdottomat kesät ja lomat. Ja löysin itseni sitten vuosia myöhemmin palauttamassa insinöörityötä rakennuspuolelta. Siltä pohjalta nostan hattua kaikille niille, jotka aloittavat oman rakennusprojektinsa tyhjältä pöydältä. Tilanteesta, jossa elämä ja rahat on täysin kiinnitetty johonkin sellaiseen, jossa kaikki vastaantuleva on uutta ja jokainen päätös kärjistettynä hyppy tuntemattomaan. Siitä projektinhallintakoulutuksen puutteesta puhumattakaan. Itse en tiedä olisiko minusta sellaiseen.

Se tässä kirjassa on myös mahtavaa, että se ei kaikesta huolimatta suotta pelottele mahdollisilla riskeillä ja epäonnistumisilla. Jos niitä tulee, niin niistä selvitään. Ja vaikka yöunet menevät monta kertaa ja tilanne on varmaan tapahtumahetkellä ollut katastrofi, se ei kuitenkaan jää päällimmäiseksi mauksi näistä projekteista. Veikkaan, että ainakin puutaloprojektin LVI-töistä olisi saanut nyt kirjoitetun perusteella aika paljon enemmänkin negatiivista ainesta. Tietysti voi olla, että toisen katastrofi on toiselle arkipäivää.. ainakin tällä alalla.

Suosittelen kirjaa ehdottomasti kaikille, joilla omakotitaloprojekti on harkinnassa, edessä, käynnissä tai takana. Niin naisille kuin miehille. Ei pelkästään oppikirjana, vaan lähinnä todenmukaisena kuvauksena siitä, mistä pientalon rakentamisessa/rakennuttamisessa oikein on kysymys. Jotain voi sivussa toki oppiakin, niin ammattilaiset kuin amatöörit, koska jokainen projekti on kuitenkin aina omansa.

(Lopuksi hieman negatiivista palautetta kirjastolle, joka oli teipannut kirjan irtokannet niin, ettei kaikkia sisäkannen kuvia ja tekstejä pystynyt näkemään. Pohjakuvat sentään, jotka olivat lukiessa mukava lisä mielikuvien tukemiseksi).

Lumihiutaleet: * * * *

4 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Mielenkiintoisen kuuloinen kirja! Kuulun juuri niihin, jotka eivät ikinä uskaltaisi tai haluaisikaan lähteä rakentamaan/edes rakennuttamaan taloa, mutta rakennuskertomukset kiinnostavat kovasti. Pitää laittaa tämäKIN kirja kilometrien pituiselle lukutoivelistalle... Toivottavasti - ei ainakaan kuulosta siltä - kirja ei ole liian pelottavaa luettavaa, kun teemme juuri keittiöremonttisuunnitelmia. ;)

lumiomena kirjoitti...

Muistankin lukeeni tästä kirjasta ja ajattelin etsiväni kirjan käsiini, mutta jotenkin se unohtui. Kiitos esittelystä! Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. "Mistä on omat talot tehty" vaikuttaa mielenkiintoiselta etenkin tällaisen humanistin näkökulmasta, joka oli perheineen aikeissa ryhtyä rakennuspuuhiin, mutta päätyi ostamaan muutaman vuoden ikäisen valmiin talon helpomman arjen toivossa (ja varmasti ratkaisu olikin oikea).
Äänestyksesi seuraavasta lukemastasi kirjasta oli hyvä idea! Mukavaa, että Kirjan kansa voitti, koska kirja on omalla lukulistallani ja mielenkiinnolla odotan sitä koskevia kommenttejasi.

lumiomena kirjoitti...

Hei,
Ajattelin vielä kysyä, että etsitkö edelleen "Aikamatkustajan vaimoa" kirjahyllyysi? Ainakin AdLibris näyttää myyvän kirjaa (pokkarina).

Teresita kirjoitti...

Kiitokset kommenteista! Kirja ei ole liian pelottavaa luettavaa... Pikemminkin päinvastoin, se kertoo miten kaikesta kuitenkin selvitään loppujen lopuksi. Ja kuten todettua, rakennustarinoissa on jotain outoa kiehtovuutta ;)

Ja, kyllä etsin edelleen Aikamatkustajan vaimoa hyllyyni! Tai oikeastaan annan blogini näköjään etsiä puolestani :)
En olekaan pitkiin aikoihin vilkuillut, josko siitä olisi tehty uusintapainoksia, joten kiitos ja kumarrus vihjeestä!